Ekat raviaskeleet ääniohjauksessa

Jecca nyt sen 5  kk ja otettiin eka raviharjoitus. Pihalle siis pimeään kun tätä päivänvaloa ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä työpäivän jälkeen. Kahdella riimunnarulla lähdettiin liikkeelle, totuteltiin silmät hämärään. Pienesti puhalsi, onhan se jännittävää lähteä pimeään pikku pakkasessa kun maakin nirskuu kavioiden alla.... lauman suoma turva puuttui, nyt on vaan luotettava ihmiseen. Kokoaa itsensä kyllä niin hienosti, turvalla tunnustelee Jeccamaiseen tyyliinsä.

Siispä harjoitteen pariin. Artsin kanssa kummallakin puolella suunnitelman mukaisesti sekä pohjatyöt tehneenä. Toinen ohjaa, toinen toimii varmistajana, että hevonen kanssa sitten tarvittaessa pysähtyy ja tilanne on hallittu sekä turvallinen kaikille kolmelle.

Kävely, ääniohjauksella siirtyminen askellajista toiseen. Tämä sujui Jecalta loistavasti, ei kuumunut vaan kuunteli ohjeistusta vaikka ei tätä koskaan aiemmin ollut tehnytkään. Tuon kolmen metrin ravispurtin aikana vaan pitää meidän muistaa niin hurjan monta asiaa ;) Ääniohjaus, ravi, siirtyminen takaisin käyntiin paineella riimunnaruissa/ ääniohjauksella (ohjastuntuma) paineen poisto naruista ja sitten tulevaisuudessa ohjista ( palkka) sekä sanallinen kehuminen ja hevosen oivaltaminen. Paljon asioita pienellä matkalla, ylpeänä voin vaan todeta että sehän osaa <3

Nämä niitä tämän harrastuksen helmiä, muutaman sekunnin onnistuminen tuo vaan niin suurta iloa, tuntikausien työskentely tuottaa tulosta ja tästä hyvä jatkaa =)

" Ruma ankanpoikanen"

 Only To Fly tässä ekaa kertaa ulkona päivän vanhana. Toffeenvärisestä ruipelosta se kaikki alkaa, synnytyskanavastahan on jollain lailla maailmaan ulos sukellettava... tällaisena luonto katsonut parhaakseen muokata hevosenlapsi. Etujalat ja pää sieltä ekaks tulee ulos ja loppuosa perässä. Fiksua, kertakaikkiaan fiksua luontoäidin ajattelu. Luisesta ulkomuodostaan huolimatta tämä on ollut niin rakas alusta asti, kyllä se siitä pyöreyttä saa kunhan kerkee.

 Korvat kuin aasilla, turpa kuin muulilla. Kahden viikon ikäisenä väritys sama, pyöreyttä ja suloisuutta tullut lisää. Rupeaa näyttämään kermanekulta, taisi tässä vaiheessa saada uuden lempinimenkin " Nekkis".

 Neiti näppärä omassa elementissään, jotenkin tykkää poseerata kameralle. Naatiskelee huomiosta ylitse kaiken. Toffeen vaalea kesäväritys jatkunee, massunalus vaalean vaalea ja jalat vielä tässä vaiheessa vaaleat.

 Talvikarva näyttäisi olevan hieman tummempi, tosin silmien ympärystä kuoriutuu nyt toiseen kertaan. Korvien koko suhteessa muuhun päähän nyt enemmän hevosen mallinen kuin aasin/ muuulin ;) Kakara kuitenkin edelleenkin vaikka paljon tuo osaa, kovassa koulussa ollut.

 Ja patsastelu jatkuu... tässä kuvassa ei tuo takakorkeus näy asennosta johtuen. Jecca tykännyt aina kiipeillä ja mahtailla, hyvä niin. Ihmistähän tuo kunnioittaa ja se riittää vallan mainiosti. Jalat  nyt pikimustat, saas nähä onko se sitten kopio Killistä..... niin ja se korkeus 131/138 cm etuosaa alkanut kasvattaa, siihen tullut lisää massaa ja voimaa, kaula ei ole enään niin ruipeloinen.

 Blue Cafe
Emänsä väritys hyvin suurella todennäköisyydellä tulee tammavarsallakin olemaan, tosin tuo talvikarvan tummuus voisi viitata myös isään. Sellainen hassu tumma läiskä nyt selän päällä, mielenkiinnolla odotan tätä jotseneksi tuloa.

Capetown Hall
Onkin sitten huomattavasti tummempi. Jecassa nähtävissä myös isänsä  vaaleat kohdat mitkä Killiltä puuttuvat kokonaan takajaloista. Kassotaan ja ihmetellään, kaunis se on on sitten minkävärisenä tahansa. Tunnistajahan sen sitten loppukädessä päättää ja määrittää.. vois kuitenkin olettaa prn ja se siima. Pyörre likalla on otsalla joten senkin saattaa tunnistaja huomata ja kirjoitella ylös, mutta lyhyellä lyhennemäärällä kuitenkin selvitään.