 |
|
Tammikuussa ( 28.1) alkoi teinitamman eka kiima. Talliin tuli uusi tamma joka laukaisi neitiselle oikein kunnon kiiman, ne aiemmat olivat vain häivähdystä siitä mitä tämä oli. Kiima kesti kaikenkaikkiaan lähes kolme viikkoa. Neitinen kuseksi pitkin tallin käytäviä, vilkutteli ja pysähteli. Alussa nojaili vain vähän mutta loppua kohden nojailu meni niin pahaksi, että alkoi olla jo ihmiselle vaarallista. Tuolla pepulla kun nojaa niin ihminen on tosiaankin välissä. Jeccateam alkoi siis olla jo huolissaan tamman hyvinvoinnista, hormonit niin sekaisin likkasella. Jouni taisi käydä läpi lähes kaiken saatavissa olevan tiedon hevosen ruokinnasta ja mitkä ainesosat voisivat lieventää kiiman oireita. Päädyttiin sitten kokeilemaan luonnonmukaista vaihtoehtoa mielummin kuin lääkkeellistä. Karmapullo vaniljalla siis tilattiin sekä lisäksi mielen myrskyjä rauhoittamaan yrttinä Kamomilla. Tuota Moody Maren tuoteselostetta kun selailin niin kamomillalla on rauhoittava vaikutus. Toki oltais kaikki mahdolliset yrtit ja seokset aloiteltu, mutta Sanni meitä tapansa mukaa rauhoitteli. Eihän sitä tosiaan tiedä mikä auttaa jos kaikki heti laittaa turvan alle. Jeccahan kyllä kaiken syö mitä sille annetaan, ruokahalu siis pysyi muuttumattomana koko kiiman ajan. Jatkoa ajatellen pidetään mielessä kuitenkin tuo munkinpippuri, aika osuva nimi muutes kiiman oireita helpottamaan ;) Näillä nyt kuitenkin mennään, meidän prinsessa on tehty ruusunmarjasta ja kamomillasta. Toivotaan, että tämä eka kiima nyt oli astetta rajumpi ja seuraavasta selvittäisiin vähän pienemmillä mielenkuohuilla.
 |
| Only To Fly kevät 2015 |
Työmoraali pysyi kuitenki koko kiiman ajan ja näitä pikkuharjoitteita pitäisi muistaa tehdä enemmänkin, tässä harjoitellaan vinkan perässä olemista. Tärkeä taito tämäkin, ainahan ei ole valjaspaikkaa tarjolla radoilla. Kärryjä pyöritellyt nyt sen 90 krt ja koiteltiin hiittejäkin helmikuussa 2015. Eipä tuon likkasen työskentelyssä moittimista ole, ravi menee välillä laukalle mutta se kuuluu asiaan. Harjoittelee uutta ja vauhteja on alkanut kasvattamaan. Ohjenuorana edelleen, että saa itse tehdä ja sisäistää asiat. Vaatimustasoa kuitenkin nostellaan koko ajan, hevosen ehdoilla edeten. Ihan turhaa kiirehtiä, ei siitä tuu kuin sutta.
Kiireettömästi tehdyn hevosen pieniä suuria iloja, rubiininpunaisissa tosiaan voi nauttia maisemia katsellen kävelypätkät. Jeccahan kävelee pitkillä ohjilla, se aivan matelee eteenpäin. Hyvä niin, asiat on tehty oikein kun hevonen rauhoittuu ja nollaa päänsä kävelyn ajaksi. Kevättä kohti siis mennään, saapi pingviiniasusteen riisua ja naatiskella työn tuloksista.
