Sylvi

Tuosta ajo-opetuksesta .... siitä kuitenkin jo jonkin aikaa kun on viimeksi ajanut. Miettinyt ja pohtinut sekä saanutkin jo kaksi ajettavaa, jotka eivät nyt sitten siihen tehtävään soveltuneetkaan. Helmikuun puolessa välissä löytyi nyt sitten Jeccateamiin opettajatar. Keulahevosena meillä toimii Sylvi nti joka kokeneena tammana osaa ravin sekä perus- että jatkokurssit. Sanni ajatellut meidän parasta ja Sylville laiteltiinkin kengät ja käytiin tänään sillä ekaa kertaa Jounin kanssa kurvailemassa. Kovin on herkkä tamma suustaan, niillä silkkihanskoilla siis ajettava. Sopii niin hyvin omaan ajotyyliin ja ajatteluun, mitä pienemmillä avuilla päästään etenemään sitä kevyempää se on ja kerkeää havainnoimaan muutakin. Sitä hevosen elekieltä, mitä hevonen kertoo ja niin edelleen. Muutaman kerran kun kurvaillaan niin pääsee korkkifamilyn poijaatkin tykittelemään tammalla. Kepiästi askel kulkee 2001 syntyneellä entisellä kilpurilla. Kuuliainen, nöyrä hevonen joka kuuntelee. Jeccatamin etuna voidaan pitää myös sitä, että tätä paljon rapsittu ja tutusteltu etukäteen, onhan tuo jo meidän kuvioihin ja juttuihin tottunut.




Väistämättä mieleni kuitenkin hiipii kaikkeen tulevaan, voi kuinka paljon meidän eskarilaisella on vielä opittavaa ja opeteltavaa. Tuossa Sylvillä kääntyessä palauttelin mieleeni ravihevosen pennillä kääntymisen taidon, sekin meidän pitänee kakaralle opettaa. Mielenkiintoinen ajanjakso siis alkamassa, ollaan siirtymässä eskarista eteenpäin.



Ja ettei elokuvan päätähti unohtuisi niin muutama sananen myös vuotikkaasta. Sitä nyt Jeccateamin voimin ajettu takaa. Alkaa tiimi toimimaan yhteen, kukin kuuntelee toista ja yhteistyö alkaa tuottamaan tulosta. Tämän huomaa hevosen käytöksestä sekä omastakin, kaaoksen ainekset nykyään pienemmät.Huumoria ja hyväntahtoisuuttahan meiltä kaikilta löytyy, autellaan toisia tarpeen mukaan.

Pientä uhmaa havaittavissa hevosenlapselta, meinaa ne takaset nousta jo turhankin korkealle. Nyt on oltava tarkkana ja huomauteltava sitten väärästä käytöksestä.Edelleen herkkusuu tämä elämänsä alussa oleva natikka on, lievää kärsimättömyyttä sekä tunteen paloa tulossa. Hillitsee kuitenkin hermonsa hyvin, edellenkään ei kuumu. Tätä nyt sitten jatkellaan sopivassa tahdissa, lepoa ja lapsuutta pitää likalla olla.

Niin ja sitten osteltu niitä varusteita. Nopeita päätöksiä meidän tiimi näköjään tekee ja osataan nyt sitten ne silatkin purkaa tarvittaessa vaikka atomeiksi. Hankintoja tehty kuitenkin suhteellisen maltillisesti vaikkakin mieli tekisi sitä ja tätä.

Apuja saatu tallilta aina tarvittaessa ja uutta voimaa sitä vaan kummasti löytyy aina jostain- parvessa on paree lentää :)