sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Opettajattaren suuri sydän

 Sylvi valmistautumassa kärryttelyyn, pienesti meinaa tamma sieraimista puhaltaa. Tämän hevosen kanssa voi  opetella niitä pieniä muutoksia ja vinkkejä hevosen kehonkielessä kukin niin halutessaan. Sylvillä silmien lisäksi turvan ja sierainten asennosta ja muodosta voi päätellä niin paljon. Epävarmuutta tuntiessaan tamma ei juurikaan liikahda muualta kuin tuosta turvasta. Niin mielenkiintoista, pitää vain osata herkistyä kuuntelemaan ja antaa ajan pysähtyä - sitähän se on. Sitkeästi se jaksaa meitä opettaa, vaikkakin usein on hevosesta nähtävissä ilme " että mitähän nyt taas", mitään ei kuitenkaan tehdä sellaista mistä tämä tamma ei selviäisi ja siitä  tykkäisi, hevosen ehdoilla edetään aina. Suurensuuret omenathan se saa joka kerta palkakseen ja ne Jeccateamin rapsit ja kehut. Niin ja jos tätä hevosta joku luulee " helpoksi" niin voin kertoa arvailun menevän todellakin sinne metsän puolelle. Onhan se lämminverinen tamma, tuittuisuutta löytyy tarvittaessa :) Itse vaan niin tykkään näiden lämpöisten kanssa puuhastella, koneet kuumenee hyvinkin nopeasti, mutta rauhoittuminenkin tapahtuu suht samalla temmolla. Itestähän se on suurimmaksi osaksi kiinni miten hevonen suhtautuu ja reagoi.

Jeccateam nyt tulee sitten jatkossa kärrejä laittelemaan useammin tämän upean tamman taakse. Tämä on nyt meille Sannin ja Sunen toimesta annettu ajo-opetukseen ja tätä kyllä kannattaa hyödyntää. Vaikkakin tamma on perusvarma ja hyvä ajettava, tulee niitä tilanteita mistä on vain selvittävä. Hevonen on kuitenkin eläin eikä sitä pomminvarmaa taida aikuisten oikeasti olla olemassakaan. Tuossa eilen Artsin ja Sannin kanssa puheltiinkin jatkoista. Nyt  pohjalle kilometrejä ja sitten ajankohdan ollessa oikea lähetään raviskalle Sylvin kanssa. Tämän asian kanssa ei nyt sitten kiirehditä.


Väliarviota Artsin kehittymisestä. Hiittisuoralla tamma mielellään vaihtaisi tempoa astetta kovemmalle, muttei sitä saa tehdä vaan ohjeistus tulee pikkuhiljaa todellakin sieltä ohjien toisesta päästä. Hyvä niin, Sylvin käytöksessä nähtävissä selkeää rauhoittumista.onhan sen hyvä olla ja juosta, näinhän se toimii. Ekoilla kerroilla tamma reppana oli hiestä märkänä, ei suinkaan fyysisen kuormittavuuden vuoksi vaan henkisen. Nyt askel ihan eri luokkaa, tamma rento ja fiilistelee meidän kanssa. Ohjat pidetään käynnissä löysällä, muistetaan se hevosen palkkaus. Tämä on sitä hevosen lukutaitoa ja kokonaisvaltaista ajamista, ei se riitä että siellä kärryillä vaan retkottaa. Kuitenkin tämäkin lenkki oli pituudeltaan sen n 10 km ja hevonen nautti selkeästi tekemisestä, korvat pystyssä kuuntelee ja katselee. Itse yritän nyt apparina pitää suukkua kiinni enemmän ja enemmän, vastuu tekemisestä siirtynee pikkuhiljaa Artsille. Ongelmanratkaisutaidot alkavat hioutumaan.

Nyt sitten kesän mittaan ajokilometrejä alle, kiire on vain tekosyy. Aikaa löytyy jos haluaa sitä löytyvän. Niin ja sitten tuo kuninkaista toinenkin niin halutessaan voipi lähteä ohjastuntumaa hakemaan. Syksyllä se on sitten Jecan kanssa kovaa menoa ja kokemusta tarvitaan itse kukin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti