Huhtikuussa päästiin vihdoin ja viimein tutustumaan työpaikalle Heimarin raviskalle. Pakattiin jeccateamin voimin likkanen traikkuun ja huristeltiin pelipaikalle. Matka meni hyvin, tosin oltiin laittomasti prinsessan kanssa vinkassa, matkustihan se ekaa kertaa ilman hevoskaveria. Paikanpäällä käytiin valjaspaikalla testaamassa köysien kunto, sen enempää ei ekalla kerralla. Niin odotan, että pääsee tuonne ovaalinmalliselle pyörittämään hittareita. Sitä aukeaa kokonaan uusi maailma, katotaan miten Jecca sen ottaa kun radalla on muitakin.
Meidän havukka-ahon ajattelija valmistautumassa maailman laajenemiseen Sokojan ulkopuolelle. Niin jännä kun aina heinänkorsi suussa mietiskelee. Asiat ottaa pääsääntöisesti muutenkin rauhassa, helppo valjastaa ja ajaa. Hiittareilla nyt keväällä tarkoitus ajella enemmälti, toki sitä voimaa saadaan kun koppiksilla huristellaan menemään metsissä. Metsä kunnossa ja kesäkengät jaloissa, mikäs siinä on mennessä.
Aikataulusta ollaan nyt auttamattomasti jäljessä ja jeccateam joutuu miettimään jatkot. Laitellaanko varsa laitumelle kesäksi, suunnataanko siihen oppariin vai mitä tehään... ajatuksena on kuitenkin se ettei hevosen päätä ajeta tyhjäksi liian nuorena vaan edelleen ohjenuorana rauhassa edeten ja hevosen ehdoilla. Jokatapauksessa hyvin pärjätty tämän kanssa ja saatu varsa radalle asti, tästä jatkellaan hyvillä mielin kohti kevättä ja kesää .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti