maanantai 21. lokakuuta 2013

Lapsen energiaa

 Lapsi lähestyy hevosta niin vilpittömästi, onhan varsa toki pinkissä riimussaan ja pehmeässä karvassaan varsin valloittava olento. Tähän samaan olotilaan siirtyy välittömästi myös hevosenlapsi, uteliaisuuteen ja avoimuuteen. Kunpa me aikuisetkin osaisimme säilyttää, tai edes hetkeksi saavuttaa tuon hetkessä elämisen taidon... Pinja tyttö toimikin malliesimerkkinä Jecalle lapsesta, rauhallinen reipas tyttö kertakaikkiaan. Itsekkin oppinut suhtautumaan tuohon varsaan turhankin luottavaisesti, toki Pinjan apuna oli kaksi aikuista miestä ja päässä kypärä. Varovaisuutta toki ilmeni, onhan kysessä Jecalle aivan uusi ihminen.
Annetaan varsan rauhassa tutustua, liika paineistus ja hössötys on täysin tarpeetonta. Annetaan  riimunnarun verran pakomatkaa. Tätä ei sidota liian tiukasti, annetaan mahdollisuus pakoon, ketjuissa valjastamiseen on vielä aikaa.

Pää tuntuisi olevan Jecalle arka paikka, milleppä hevoselle se ei olisi. Tässäkin menty huimia askelia eteenpäin, nyt jo antaa vieraankin silittää eikä väistä.
 Tutussa seurassa voi jo rentoutua ja katsella ympärilleen, Jounihan on jo tuttu ja turvallinen. Miten yllättävän paljon hevonen seuraa ja tarkkailee maailmaa, myös äipän tilanne pitää ajoittain tarkistaa.Tähän perustuukin sitomattomuus, Jecca pystyy niin halutessaan katselemaan ympäristöään aivan eri tavalla, reagoimaan ihmisen kuitenkin määrittäessä tilan.

Kameran linssin takaa tilanteita helppo ikuistaa ja jos uskallusta riittäisi niin videointihan toimisi hyvänä apuvälineenä oppimisen kannalta.


 Sijaistoimintaa hevosella esiintyy yllättävän paljon, nämäkin loimet tutkittu enemmän kuin kerran. Hämmentävässä tilanteessa kääntää pään ja " keksii tekemistä" yleensä juuri tuollaista haistelua ja kirputtamista. Häiriökäyttäytymiseen toki puututaan, puuta ei saa purra.
 Sietokyvyn ylittyessä tai mentäessä äärirajoille uudessa asiassa Jecca usein turvautuu juurikin läheisiin ihmisiin, Artsin käsi toiminee tässä suojana. Pieni hetkellinen turvalla painaminen ja taas voidaan jatkaa. Oikea ajoitus tärkeää: milloin varsa pyytää apuja, onnistuu Artsilta niin loistavasti, lukee hevosta.Korvien asennosta voi päätellä miten paljon informaatiota ne keräävät tässäkin kuvassa, kumpikin rekisteröi sivulla tapahtuvia asioita.  Harjoitteet edelleen lyhyitä, nämä pienet hetket kuitenkin Jecan kannalta niin merkityksellisiä. Pyritään pitämään hevosen sielukkuus ja oman tilan käyttöoikeus, opittua avuttomuutta ei tälle haluta.
Jecca näyttää niin suurelle Pinjan vieressä, tokihan se on jo tammuska kasvanutkin. Tällä hetkellä sen 131/138 neljän  kuukauden ikäisenä.. pienestä se on lähdettävä. Leikkihän on vielä päivätyötä lasten, tässä tapauksessa kummankin. Suurta iloa tuottaa kuitenkin juuri nämä arjen pienet hetket, hetkeksi voi silmät ummistaa.

Sannin ajatuksia lainatakseni" lapsen energiataso on niin alhainen, lapsi ei vaadi eikä pyydä mitään, on vain läsnä"

Tätä ajatusta itsekkin nyt käyttänyt toki Jeccaa luotsitaan suunnitelmallisesti, kaikella on oma tarkoituksensa. Loputtomiin tätä ei jatketa, luodaan nyt vain kivijalka talolle, vaatimustaso nousee sitten kun siihen on aika.

2 kommenttia:

  1. Hienoa työtä teette jaana! Näin pitäis kaikki varsat käsitellä ! Hienoa !:)

    VastaaPoista
  2. En ole huomannut kommenttiasi.. sorry :( joo ja kyllä tämän kanssa tahkottukkin ja kiitos =)

    VastaaPoista