Raviratas pyörii

Run You Close, Arto Korkia-Aho, Nikulan ravirata 5.7.2014

 Jos joskus voi olla omastaan ylpeä, niin tämä on se hetki. Tuossa mietiskelin, että n 3 vuotta sitten tämä minun ukkoni pelkäsi hevosta ja sanoi ettei kyllä niihin koske. Nojaili veisateessa sähkölankaan, vaikka hevoset kovasti yrittivät varoitella että älä hyvä ihminen nyt sihen nojaa. Tällihän siitä tärähti ja tais sekä neli- että kaksijalkainen säikähtää.

Vuonna 2014 Artsi osaa lukea hevosen varoitukset, tulkita elekielen. Eteenpäin on siis kuningas Artturi mennyt.

Sattumusten ja onnenkantamoisten jälkeen ollaan nyt tässä. Brave Pommak avasi oven koirakouluttajalle hevosten maailmaan. Suuren opettajan kärryillä sen 1,5 vuotta, kunnes tuli aika jättää opetusmestarille jäähyväiset. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut niin tämän hevosen muistoa kunniotetaan meidän perheessä. Jättihän Pomsu jälkensä sydämeen joka ei koskaan sieltä katoa sekä Lotta pienen kädenjälkensä sieluuni, nämä kaksi kulkevat aina rinnallani.

 Ajalle ei kuitenkaan annettu parempaa tekemistä vaan eteenpäin kohti omaa unelmaa.

Tänä päivänä ratasta pyörittää opettajatar Run You Close. Helmikuussa aloiteltu tämän tamman ajot, pienten vaikeuksien jälkeen yhteistyö alkaa sujumaan. Kovastihan siinä on opeteltavaa sekä kuskille, että hevoselle. Minä kouluttajana olen armoton ja vaadin Artsilta paljon. Rauhallisuus on pidettävä, se on kuitenkin hevosen kanssa kaiken a ja o. Pitkä ptruuuuuuu ei ole ollenkaan liioiteltua. Ohjastuntuma on pidettävä hellin käsin, omat kädet ei vaan kertakaikkiaan riitä kovinkaan pitkään ohjille painavan hevosen pitämiseen. Sen lisäksi, että Sylvin kanssa saadaan arvokasta ajo-opetusta niin tulevaisuudessahan nämä opit sitten siirtyvät Jecan ohjiin. Turhaa sitä on repiä ja kiskoa, hellyydellä ja molempien osapuolten arvostuksella pääsee paljon parempiin tuloksiin.

Niin ja voisihan sitä näin hoitajan näkökulmasta pitää tuota jäkättävää vaimoa vain ja ainoastaan provosoijan roolissa. Voihan siellä kisakentilläkin olla kuskeilla omat näkemyksensä ja hermot on silloinkin oltava kunnossa. Kaikenkaikkiaan Artsi edistynyt huimasti, poissa on kaikki arkominen ja epävarmuus.

Run You Close " Sylvi"

Tamma Sylvi katoksessa odottamassa radalle pääsyä. Miten hyvä harjoitella ja opetella asioita rauhallisen ja varman hevosen kanssa. Sanni ja Sune viereisellä valjastuspaikalla Sylvin varsan Sofin kanssa joten apuverkosto tarvittaessa metrin päässä. Kahdestaan me kuitenkin tämä laiteltiin valmiiksi, jotain siis opittu.
Seuraavalla kerralla tarkoituksena, että minä autan vain ja ainoastaan irti päästämisessä ja peruuttamisessa takaisin katokseen.

Seuraavana päivänä käytiin palautuslenkillä metsässä nauttimassa. Tämä on kyllä niin elämäntapa meille kummallekkin, hiekkaa hampaissa ja joka puolella ja kumpikin niin hymyssäsuin. Vaikka ollaan kotona italialaispari ja voin kertoa, että kiivassanainen mielipteidenvaihto kuuluu kylille asti. Jotenkin nämä upeat eläimet saavat jopa meidät rauhoittumaan, yhteinen harrastushan tämä on.

Jotenkin niin kiva seurata tuota Sylvin käytöksen muuttumista, alussahan tamma oli niin tulta ja tappuraa. Ei siihen niin mieli tehnyt karsinaan mennä moikkamaan, hampailla uhkaili ja kalisteli. Tänä päivänä on aivan sulaa vahaa, onhan sen kanssa vietetty aikaa ja tutusteltu. Tallin matriarkkahan tämä on ja on äärettömän mustasukkainen omistaan, napsuttelee kun Jeccaa hoidellaan. Hyvä niin, suhteet on siis kunnossa.

Hyvillä mielin siis jatkellaan upeassa porukassa, oppimassahan tässä ollaan.